LVISNet-blogi

Uuteen aikaan

2012-01-17T17:06:00.002+02:00

Pagero on allekirjoittanut merkittävän sopimuksen LVIS-tukkujen sähköisistä sanomista, otsikoi Pagero tänään julkaistun lehdistötiedotteensa. Sopimus on merkittävä LVISNetillekin, joka oli toinen osapuoli, samoin edustamillemme tukkuliikkeille.

Tiedote siteerasi kommenttiani: ”etsimme tukkuja ja niiden asiakkaita tulevaisuuteen vievää, uuteen teknologiaan perustuvaa sekä loppukäyttäjän kannalta helppoa ja joustavaa ratkaisua palvelukokonaisuutemme uudistamiseksi" ja niin juuri oli. Tavoitteena on uudistaa koko sanomavälitys ja viedä se uuteen teknoligiaan. Mietimme vakavasti uudenlaisen palvelun rakentamistakin, mutta kuten minua siteerattiin tiedotteessa "Pageron nykyinen palvelu sisältää pitkälle mietittyinä kaikki oleelliset palvelut ja valmiudet niin tukkujen kuin asiakkainamme olevien tukkuasiakkaiden kannalta. Tietenkin myös kustannustehokkuus välitysketjun molempien päiden osalta sekä edellytykset hoitaa kasvava kokonaisvolyymimme olivat myös tärkeää valinnalle.”

Pagero tarjoaa verkkolaskujen välityksen ja vastaanoton tukuille ja myös asiakkaille. Se tarjoaa pilvessä ainutlaatuisen palveluportaalin itse asiassa koko toimialaa ajatellen. Pagero ei suinkaan ole suurimpien sanomavälitysoperaattoreiden joukossa Suomessa, mutta ehdottomasti innovatiivisimpien kärjessä. Eikä vain teknisesti, vaan myös palvelukonseptinsa puolesta. Syystä ovatkin Pageron edustajat rinta rottingilla: ”Olen erittäin ylpeä, että Suomen LVIS-Tietoverkko Oy valitsi Pageron palveluntoimittajakseen ja tämä on merkkipaalu Suomen liiketoiminnalle. Tukut lähettävät useita miljoonia laskuja vuodessa ja tämä on vain alkusoittoa, koska sähköisten sanomien volyymi on jyrkässä kasvussa tällä liiketoiminta alueella”, sanoi Pageron Suomen toimitusjohtaja Toni Pihamaa.

Kyllähän tässä itselläänkin on varsin positiivinen olo, vaikka näin "urugrina" tietenkin saman tien ajattelee kaikkea työtä, mikä on edessä. Tämän vuoden aikana siirtyvät tukkujen verkkolaskut ja avautuu LVISNetin 2.0 palvelu nykyisille asiakkaillemme. Toivottavasti mahdollisimman moni uusikin asiakas näkee Pageron tarjoaman palvelun omanaan. Pageron palvelu skaalautuu pienten, keskisuurien ja isojen yritysten tarpeisiin sekä paikallisilla että esim. pohjoismaisilla markkinoilla.

Palaan myöhemmin siihen mitä kaikkea tämä tuo tullessaan samoin siihen mitä lanseeramme LVIS-toimialan suositus Finvoice-verkkolaskustandardiin todela voi merkitä koko alalla.
Nyt on edelleen hieman kiireitä.

Toistaiseksi palvelumme jatkuu kuten ennenkin ja muutoksista tiedotamme tietenkin hyvissä ajoin.

Mistä se järkeistäminen kiikasta?

2011-11-28T21:10:00.001+02:00

Tämä juttu on osaltaan jatkoa LVISNet-lehden 4/2011 pääkirjoitukselle.
Pääkirjoituksessa muotoilin, että “nykyaikainen urakoitsija myös kehittää toimintaansa it-järjestelmään tukeutuen. Jos näin ei ole, on syy joko urakoitsijassa itsessä tai it-järjestelmätoimittajassa”.

Ohessa kolme esimerkkiä kymmenistä mieleen tulevista. Voitte vapaasti pienentää/suurentaa liikevaihdon ja muita yksityiskohtia oman tilanteenne mukaan, mikäli ne muuten tuntuvat tutuilta.

Kahteen esimerkkiin olen esittänyt vähintään yhden ehdotuksen siitä, mitä yrityksen johdon kannattaisi tehdä. Kolmanteen olisi mielenkiintoista saada ehdotuksia.

LVIS-urakoitsijan liikevaihto on vaikkapa viisikin miljoonaa ja yritysohjelmistoa käytetään tarjouslaskentaan ja laskutukseen ja laskutuksessakin sitä käytetään hieman kehittyneempänä kirjoituskoneena. Omaa myyntireskontraa ja ostoreskontraa eli myyntisaatavien hallintaa ja ostolaskujen maksujen hallintaa pidetään käsin paperilla tai käsin jollain toimisto-ohjelmalla kuten Word tai Excel.
Yrityksen johdon, oli sillä millaiset muut avut tahansa, on
a) syytä katsoa peiliin ja kysyä itseltään onko tällä tavalla rahan heittäminen pytystä alas todella perusteltua sekä
b) kysyä seuraavaksi vaikka kilpailijoiltaan, että tietäisivätkö ne jonkin toisen yritysohjelmistotoimittajan, jolla voisi olla sekä osaamista että kiinnostusta asiakkaidensa liiketoiminnan kehittämiseen.

LVIS-urakoitsijan liikevaihto on vaikkapa viisikin miljoonaa ja yritysohjelmiston toimittajan koko paletti käytössä, yli puolet liikevaihdosta tulee tarvikkeiden myynnistä ja asiakas haluaa sähköiset laskut LVISNetin kautta kaikilta tukuilta. Ohjelmistotoimittaja kuitenkin sanoo, että teille riittää verkkolaskut, niistäkin saatte tiedot automaattisesti reskontraan, siis otsikko- ja summatiedot. Asiakas inttää, että haluaisimme ne rivitiedotkin omaakin laskutusta varten, jolloin ohjelmistotoimittaja kuittaa, että te rivitietoja kuitenkaan saa siihen ohjelmistoon.
Urakointiliikkeen johdon, oli sillä millaiset muut avut tahansa, on syytä kysyä vaikka kilpailijoiltaan paljonko ne ovat maksaneet ohjelmistoistaan ja mitä he siihen hintaan ovat tarkkaan ottaen saaneet.

LVIS-urakoitsijan liikevaihto on vaikkapa viisikin miljoonaa ja yritysohjelmiston toimittajan koko paletti käytössä. Ohjelmisto on integroitu, mahdollisuudet löytyvät, laskutkin tulevat sähköisinä tukuilta ja niitä kierrätetään ja kohdistamista selvitellään päivät pitkät. Mutta aina, kun joku esittää, että siirrytään tekemään tilaukset mahdollisuuksien mukaan sähköisesti, työnumeroita käyttäen ja sovitaan, että muihinkin firman tilauksiin tulee aina antaa työnumero tai varastopaikka sekä tilaajan nimi, kommentoi siihen rintaääninen työmaavastaava/projektipäällikkö tai useampi, että “tehdäänkö me tulosta vai näperrelläänkö hallinnon asioiden kanssa”.
Mitä urakointiliikkeen johdon silloin pitäisi tehdä, minne katsoa ja keneltä kysyä neuvoa?

It's the money stupid!

2011-10-26T15:55:00.000+03:00

Laskujen vastaanottaminen sähköisinä säästää vastaanottajan päässä paljon työtä, erityisesti LVIS-urakointiliikkeessä, jossa ostolaskujen rivitiedoille on monta käyttöä.

Koko ajan kasvava joukko urakoitsijoita on myös siirtynyt vastaanottamaan laskunsa sähköisinä ja säästänyt siinä merkittävästi työtä. Hyvä niin.

Urakoitsijan saaman hyödyn tiellä on ollut esimerkiksi tilitoimistojen haluttomuus tukea sitä. Ne kun ovat perinteisesti laskuttaneet juuri laskutietojen naputtelusta reskontraan. Tilitoimistosta muodostuu asiakkaansa toiminnan kehittämisen jarru, mikäli se ei myös kehitä toimintaansa. Pitkässä juoksussa molemmat pärjäävät paremmin kehittämällä toimintaansa teknologian kehityksen myötä.

Urakoitsijan työnsäästö kiinnostaa muitakin. Nyt tullut vastaan, että esimerkiksi yritysohjelmisto- tai muu palvelutoimittaja tarjoaa urakoitsijalle tukkujenkin ostolaskut verkkolaskuina. Jos asiakas pystyy hyödyntämään verkkolaskuista rivitiedot ja mikäli ongelmat alan viitetietojen kanssa eivät ole liian suuret, niin mitä sitten?

It’s the money, stupid, vapaasti amerikkalaisen sanonnan mukaan. Pienikin LVIS-urakoitsija saa tukuilta kymmeniä sähköisiä laskuja kuukaudessa. Verkkolaskuja välittävä ohjelmisto- tai palvelutoimittaja laskuttaa kustakin laskusta erikseen ja kymmeniä centtejä per lasku. Sen seurauksena urakoitsija maksaakin nyt tukkujen laskujen vastaanotosta jopa moninkertaisesti enemmän kuin aikaisemmin.

LVIS-urakoitsijan ostolaskuista tulee tyypillisesti vähintään 70 prosenttia, yleensä 80 prosenttia tai yli LVISNet-tukuilta. Itellan laskuttamalla LVISNetin perusveloituksella 19,50 euroa kuussa ei hirveän monta laskua vastaanoteta, jos kustannus per verkkolasku on vaikkapa 40 centtiä. Meille on tullut vastaan urakoitsijoita, jotka maksavat nyt jopa kymmenkertaisesti ostolaskuistaan tukuilta verkkolaskuina siitä hyvästä, että palvelutoimittaja kierrättää laskut yhden lisäoperaattorin kautta. Tai miltä tuntuisi maksaa 100 euroa kuussa tukkujen laskuista 19,50 euron sijaan?

Tukun ja LVISNetin kannalta tilanne ei muutu. Verkkolaskut maksavat tietenkin myös lähettäjälle, mutta LVISNet välittää verkkolaskuja siinä kuin OVT-laskuja. LVISNet-liittymä vain on niin halpa juuri siksi, että liikenne on keskitetty sinne ja siitä on karsittu erilaiset välikustannukset pois. Verkkolaskujen vastaanotossa on aina verkkolaskuoperaattori välissä.

Eli tarinassa urakoitsijan kustannukset kasvavat ilman mitään parannusta.

Olemme neuvoneet, että tee miten haluat, mutta taloudellisin vaihtoehto taitaa olla, että otat ostolaskut tukuilta LVISNetin kautta ja muut verkkolaskuina, samoin lähtevät laskusi. Vilkaise mitä maksat ostolaskuistasi LVISNet-tukuilta. Meiltä voit myös kysyä lisää asiasta.

Kun järkeistetään oikeinpäin

2011-09-26T14:41:00.002+03:00

LVISNet-lehden viime numerossa tuoreen ja ripeästi kasvaneen LVI-urakointiliikkeen edustaja kommentoi LVISNet-palvelua.

- LVISNetin ja yritysohjelmiston tuomat hyödyt ovat monipuolisia. Se nopeuttaa talousrutiineja, ja ainakaan vielä ei ole tarvittu sihteeriä. Laskutuksen olemme pystyneet hoitamaan muiden töiden ohessa. Jos joku meistä ei jotakin ymmärrä, kyselemme toisiltamme.

Innostuneen ja yritteliään asenteen lisäksi kommentti kertoo, että LVISNetin ja soveltuvan, toimialalle tarkoitetun yritysohjelmiston avulla LVIS-urakointiliike karsii kokonaan pois pitkän rivin työtehtäviä, jotka ovat käytännössä pakollisia ilman näitä apuvälineitä.

Hän tarkensi lisäksi miten tieto saatiin hallintaan alusta alkaen.

- Asentajat hakevat tavaran (työ- tai ) lähetenumerolla tukusta, ja meidän järjestelmään tulee ostosta tieto viimeistään illalla. Ja seuravana päivänä työ on laskutettavissa eteenpäin. Prosessi on nopea. Isotkin laskut hoituvat muutamassa minuutissa, kun ennen samanlaiseen työhön valui puolikin tuntia asentajien kanssa selvitettäessä, mitä tavaraa oli minnekin mennyt.

Eikä siinä kaikki, turhaa työtä karsiutuu myös sitä vaiheessa, kun tiedot jalostuvat kirjanpidon numeroiksi. Tällä kertaa hyöty työn karsimisesta tulee myös urakoitsijalle.

- Kirjanpidossa olemme säästäneet paljon. Kun tiliöimme itse kaikki ostolaskut, saamme suoraan ohjelmistostamme hyvät ostolaskuraportit kirjanpitoon. Kirjanpitäjä vain tarkistaa kirjaukset. Maksatuskin sujuu ohjelmistoon liitetyn pankkiohjelman kautta.

Tuossa on lyhyesti kuvattu LVIS-urakointiliikkeen oikein päin tapahtuva järkeistäminen ja toimintaa rasittavan turhan työn karsiminen. Tuloksena viikkotasolla kymmenien tuntien työn säästäminen manuaalisiin ja perinteisiin tapoihin nähden. Suuri määrä turhia puhelinsoittoja, selvityksiä ja paperien etsimistä jää pois.

Tässä tapauksessa myös kirjanpitäjä oli mukana kehittämässä toimintaa, jonka seurauksena kaikki pääsivät vähemmällä ja tiedon jalostanut urakointiliike säästi rahaa.

Parannettavaakin oli. Omat tilausrutiinit kaipasivat vielä muutosta.

Kun tilitoimisto aiheuttaa ongelmia asiakkaalleen

2011-08-26T14:02:00.001+03:00

Tässä on voinut aitiopaikalta seurata mitä kaikkea sähköisen laskutuksen tiimoilta voi tehdä.

Tilitoimistojen takaperoinen sähköisten laskujen käyttöönotto on yksi esimerkki. LVIS-urakoitsijan tilitoimisto lähettää ilmoituksen, että urakoitsija-asiakas siirtyy vastaanottamaan ostolaskunsa verkkolaskuina ja tilitoimiston verkkolaskuosoitteeseen.

Enemmistössä näistä tapauksista tilanne on seuraava: ostolaskujen vaatima työ urakoitsija-asiakkaalla ei ainakaan vähene, jopa lisääntyy, mutta tilitoimisto saa asiakkaansa laskut omaan järjestelmäänsä automaattisesti.

Tilitoimisto ei tarvitse laskujen rivitietoja kirjanpitoa varten, mutta asiakkaalle rivitietojen automaattisesta hyödyntämisestä on todella merkittävä työnsäästö.

Tilanne voi muuttua urakoitsija-asiakkaan kannalta vielä sellaiseksi, että urakoitsija tai tämän työntekijä käy hyväksymässä laskut tilitoimiston sähköisessä laskujen kierrätysjärjestelmässä ja mahdollisesti samalla tiliöi laskut tilitoimiston järjestelmään.

Omaan tarpeeseen ovat jotkut asiakkaat kertoneet hakevansa rivitietoja leikkaa-liimaa-toiminnolla tai tulostelemalla laskuja tilitoimiston järjestelmästä. Järjetöntä touhua ja moraalitonta liiketoimintaa tilitoimiston taholta.

Osaa olemme sentään pystyneet auttamaan toimittamalla asiakkaalle OVT-laskut ja tilitoimistolle verkkolaskut. LVIS-alan keskeisissä yritysohjelmistoissa on myös mahdollisuus toimittaa sähköisesti vastaanotettujen ostolaskujen luettelotiedosto tilitoimistolle.

Tunnistatko tilanteen omalta kohdaltasi?
Ota yhteyttä ja kysy yrityksesi kannalta älykkäämmästä järjestelystä.

Lomakauden loppuun hyvää kasvua, miten jatko?

2011-08-04T11:04:00.000+03:00

Kesä-heinäkuun ymmärrettävästä volyymin laskusta huolimatta heinäkuun loppuun välitetyt tilausrivit 15, laskurivit 20 ja vahvistusrivit 36 prosenttiyksikön kasvussa viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Sanomatasolla tilausten kasvu oli vielä suurempaa, 25 prosenttiyksikköä samana aikana viime vuoteen verrattuna.

Tilausrivien kasvu varsin positiivista ja siihen edesauttaa mm. tänä vuonna lisääntyneiden ja tilauskäyttöön tarkoitettujen mobiililiittymien määrä.

Vahvistusten jatkuva kasvu kielii siitä, että asiakkaat suurimmasta päästä haluavat vahvistukset kaikista tilauksistaan ja muodostavat niistä jälkikäteen tilauksia järjestelmäänsä, muutkin kuin SAP-käyttäjät. Suuremmissa organisaatioissa, ja miksei pienemmissäkin, se mahdollistaa tarkemman ja silti automatisoidun materiaaliseurannan.

Lähetesanoma tuo siihen merkittävän muutoksen tarkempaan päin. Sähköisen lähetesanoman myötä asiakas saa kuittauksen toimitetusta ja halutessaan nettohinnoinkin. Lähetesanoma mahdollistaa myös sen, että asentaja voi kuitata siihen mobiilisti varsinaisen työmaamenekin ja välittää sen päivän lopuksi yrityksen järjestelmään.

IT tulee työmaalle, oletko valmis?

2011-07-05T00:12:00.010+03:00

Sähkömaailma-lehden kesä-heinäkuun numerossa oli ansiokas yhteenveto otsikolla ”tietokoneet ovat tulleet työmaille”. Sähkömaailma on myös tehnyt nettiin testin, jolla voi testata yrityksensä mahdollisuuksia hyödyntää mobiilia tiedonhallintaa ja sen hyötyjä.

Suosittelen testiä. Samalta sivulta löytyy myös yleinen taloushallinnon testi ja projektihallinnan testi. Molempien avulla voi tarkistaa omia käytäntöjään tehokkaaksi todettuihin.

Lehden artikkelissa esiteltiin myös LVIS-alalle ohjelmistoja tarjoavien ohjelmistotoimittajien näkemyksiä. Niiden kanssa on kuin muidenkin tuotteiden ja palveluiden: ne eivät ole samalla viivalla hyödyiltään eivätkä kustannuksiltaan käyttäjäyritykselle. Asiaa voi lähestyä monesta eri näkökulmasta, mutta aika ratkaisevaa on käyttäjän tai käyttäjäyrityksen saama hyöty tässä ja nyt sekä sen kokonaishinta. Käykää testaamassa rutiinienne arvosanaa!

Autaisiko oppimateriaali?

2011-06-29T05:41:00.008+03:00

Talotekniikka-lehden viimeisimmässä numerossa on esillä, että ”talotekniikkaan tarvitaan ajanmukaista oppimateriaalia”. Artikkelista käy ilmi, että suomenkielisestä oppimateriaalista on pulaa, vaikka esimerkiksi professori Olli Seppäsen kirjoittamat oppikirjat ovatkin yleisimmin käytössä.

Kuinkahan paljon oppimateriaalien osalta on tullut esille tarve saada kurssiaineistoa lvis-alan yrityksen liiketoimintamallista ja sellaisen pyörittämisestä käytännössä? Muutama vuosi sitten tuli ilmi, että ainakin yhdessä ammattikorkeakoulussa johonkin kurssiin kuului perehtyminen LVISNet-palveluun. Ei huono ratkaisu.

Luvattoman usein uudella ja vanhemmallakin yrittäjällä on kyllä tekniset asiat hallussa, mutta oman yrityksen hallinnon rutiinit eivät, ei myöskään osaamista miten niitä kehittää ja karsia turha työ pois. Kukin oppii esimerkiksi ensimmäisessä työpaikassa kyseisen yrityksen tavoille ja yrittää yleensä selvitä niillä, olivat ne sitten kuinka viime vuosisadan alkupuoliskolta tahansa.

Uutta tässä kuussa

2011-06-23T12:49:00.001+03:00

LVISNet-palvelu elää koko ajan. Eikä ihme, LVISNethän on LVIS-tukkukaupan kaikkein nopeimmin kasvavan osa-alueen, sähköisen kaupan ja kauppatietojen sähköisen välityksen, ytimessä. Sitähän tämä palvelu on.

Nyt olemme uudistaneet kotisivumme: yksinkertaistaneet, keventäneet ja tiivistäneet niitä. Tavoitteenamme on, että nykyiset ja tulevat asiakkaamme löytävät niiltä aiempaa helpommin sen mitä etsivät.

Tämänkin uuden palvelumme, blogin, olet löytänyt uudistetuilta kotisivuiltamme. Tässä on tarkoitus käsitellä asiakkaillemme ajankohtaisia sähköiseen kauppaan ja tiedonhallintaan liittyviä asioita, vastata mahdollisiin kysymyksiin sekä valottaa sitä mihin päin sähköisen kaupan kehitys on LVIS-alalla menossa.

Kotisivultamme löydät myös LVISNetin Facebook-sivulle, jonne keskitämme jatkossa tiedotuksen uutisistamme ja tapahtumistamme. Facebook-sivullemme ovat myös asiakkaamme tervetulleita linkittämään yrityksensä Facebook-sivun tai kotisivunsa.

Juhannusterveisin!